Lämmin kylmä

Kosketukseni positiiviseen hippielämään hävisi kun Seppo muutti pois Turusta. Tänään nautittiin paitsi mukavasta hippiseurasta, myös hyvästä musiikista good boysien keikalla Utopiassa. Syyspäiväntasausta edeltävä yö jäähtyi kavalan kylmäksi, lähelle nollaa. Nuotiolauluhetki sytytti puolestaan kipinän löytää kirpparilta jotain seuraan ja tilanteeseen sopivampaa Helly Hansenin purjehdustakin tilalle.

Jäin kotiin päästyäni muistelemaan erästä iltaa kauan sitten kun satunaisena tiistaina päädyttiin kauppareissun jälkeen ensin Cosmiciin ja sieltä Sepolle ja Lauralle, jossa itkin sydänsurujani varrasleipäpussia halaten. Vaikka hipit ja Cosmic ovat jääneet pois, olen jumittanut tässä samassa oravanpyörässä jo yli 20 vuotta!

Mutta alku Annan kanssa tuntuu jotenkin erilaiselta. Olen löytänyt yhteisen onnen lisäksi myös muita kauan sitten kadottaneitani onnellisia juttuja, kuten Puolalanpuiston picnicit, ne hipit, ja sen Utopian (ts Säätämö, Klubi, Gong). Välillä tuntuu kuin olisin tuntenut hänet kaikki nämä vuodet, mutta polkumme ristesivät vasta hetki sitten. Ja hänen bestiksensäkin on ihan best!

Huomenna irrottaudumme yhdeksi yöksi kuplaan jonnekin Espoon suunnalle. Tällaiset pienet seikkailut ovat ehdottomasti parasta arjessa. Ja yhtäkkiä kylmätkään yöt eivät enää tunnu missään kun vierellä on joku joka lämmittää syvempää kuin kukaan muu.