Koiveton

Teloin itseni muutama viikko sitten telakalla kun putosin veneenrassaushommissa pari metriä alas selälleni niin, että vasen jalka osui jotenkin huonosti.

En aluksi edes ymmärtänyt tilanteen vakavuutta, kunnes jalkaan oli turvonnut oli parin nyrkin kokoinen valtava patti. Automatka Paraisilta Turkuun oli melko kuumottava ja sairaalaan päästessä jalka oli jo niin huonona, että sille ei voinut enää astua. Työnantajan tapaturmavakuutuksen ansiosta röntgen onnistui samantien, mutta magneettikuvaa piti odottaa muutama päivä. Lääkäri kertoi pohjelihaksen repeytyneen ja parin laskimon katkenneen jalan sisällä. Jalka täyttyisi pian verellä ja mahdollisesti pitäisi leikata mikäli iho alkaisi pingottamaan turvotuksen kohdalta liikaa. Mutta alkuun ensin vaan kipulääkkeitä ja jalka lepoon lantion yläpuolelle.

“Sain saikkua, mutta teen varmaankin jotain kun joudun makaamaan sohvalla”, kerroin kollegoille.

En ole aiemmin kokeillut 3 x päivässä 1200mg Burana + 1200mg Panadol + opioidipohjainen kolmiolääke -yhdistelmää, mutta voin nyt rehellisesti kertoa, että ei, tämän cocktailin jälkeen ei todellakaan tarvitse miettiä työasioiden hoitamista tai oikeastaan juuri mitään muutakaan järkevää. Kolmiolääke poisti suurimman kivun, mutta olin niin täysin liikuntakyvytön, että mikä tahansa asia sohvalta poistumiseksi oli raskas ja kivulias koettelemus.

Neljän viikon jälkeen sain itseni ensimmäistä kertaa saunaan. Koipi näyttää nyt jo lähes ehjältä, vaikkakin vielä melko värikkäältä.

Olen saanut pudotettua kipulääkkeet jo niin pienelle, että otan enää illalla 1200+1200 ja päivällä yhden tai kaksi kertaa 1200. Jos jaksan pitää jalkaa ylhäällä niin se ei kipeydy pahasti, mutta vähäkin liikkuminen tekee edelleen kipeää kun painovoima vetää kaiken nesteen nilkkaan. Viikon päästä pitäisi muka jo pystyä kävelemään. Enpä tiedä.